Mistä siivooja nauttii työssään? Mitkä asiat hän kokee työssään merkityksellisiksi? Voiko puhtausala olla kutsumus ja jos voi, niin mitä se edellyttää?

Opiskellessani siivousteknikoksi Pohjanmaalla 1990-luvulla, mielessäni kyti ajatus siitä, miten siivousalan ja siellä tehtävän merkityksellisen työn arvostusta voitaisiin nostaa.

Samoja kysymyksiä pohdittiin viime syksynä Suomen merkittävimmän siivousalan ammattitapahtuman, Finnclean-messujen, avajaistilaisuudessa. Siellä Filosofian Akatemian toimitusjohtaja Karoliina Jarenko piti valovoimaisen puheenvuoron. Hän haastoi kuulijansa pohtimaan, miten saamme puhtausalalle nostetta ja mitä onnistumisen esteitä alalla on. Esitys kohtasi suosiollisen maaperän minussa.

Siivoustyö on onnistunut kenties parhaiten silloin, kun siihen ei kiinnitetä mitään huomiota: kun asiat ovat niin kuin olla pitää. Kaikki on puhdasta ja järjestyksessä. Siivoojalla, kuten varmasti kaikilla muillakin työelämässä, on kuitenkin halu tehdä työnsä näkyväksi ja saada työlleen arvostusta. Se on yksi keskeinen työn mielekkyyteen vaikuttava asia.

Mistä siivooja nauttii työssään? Mitkä asiat hän kokee työssään merkityksellisiksi? Voiko puhtausala olla kutsumus ja jos voi, niin mitä se edellyttää? Samaisessa avajaistilaisuudessa esitelty Työelämä 2020 – Kohti kutsumuksellista puhtausalaa –hanke etsii vastauksia näihin kysymyksiin.

Syksyllä 2014 käynnistyneessä hankkeessa kartoitetaan siivoustyön elementtejä, jotka joko vahvistavat siivoojan sisäistä motivaatiota tai heikentävät sitä. Tarkoituksena on kehittää ratkaisuja työelämähaasteisiin yhdessä siivoojien, esimiesten ja alan työnantajien kanssa. Hankkeen toteuttajina ovat SSTL Puhtausala ry:n, Filosofian Akatemian ja ISS Palveluiden lisäksi noin kymmenen muuta puhtausalan työnantajayritystä.

Miksi tämä sitten on tärkeä hanke? Miksi puhtausalan arvostukseen ja alan työntekijöiden työhyvinvointiin kannattaa panostaa? Kiinteistöpalvelualan koulutuspäällikkönä ja siivoustyötä itsekin tehneenä, tiedän kokemuksesta, mikä vaikutus oman työn merkityksen tiedostamisella on työn laatuun. Työnsä mielekkääksi ja arvokkaaksi kokeva ihminen on motivoitunut ja onnistuu työssään paremmin kuin henkilö, jolle työ on yhdentekevää tai joka voi työssään huonosti.

”Ihan sama” –asenne ei myöskään synnytä maailman parasta palvelua, jota me ISS:llä tahdomme asiakkaillemme tarjota. Me haluamme kilpailla henkilöstön sisäisellä motivaatiolla. Sisäinen motivaatio työssä syntyy, kun ihmisen psykologiset perustarpeet vapaudesta, virtauksesta ja vastuusta täyttyvät.

Siivoustyö tyydyttää hyvin vapauden ja vastuun tarpeet. Tämä on käynyt ilmi Kohti kutsumuksellista puhtausalaa –hankkeen 14 työpajassa. Työn upeutta heikentävät tekijät liittyvät puolestaan työn organisointiin, työalueiden tiukkuuteen ja johtamiskäytäntöihin, siis seikkoihin, joihin voimme vaikuttaa ja joita voimme kehittää parempaan suuntaan. Vapauden elementeistä erityisesti joustavuus ja työajat nousivat esille.

Työpajoja järjestettiin myös meillä ISS:llä. Tulokset valmistuvat loppukesästä, mutta jo nyt voidaan varovaisesti todeta, että kyllä, puhtausalasta tulee vetovoimainen! Työpajojen osallistujat kokivat, että siivoustyö on mielekästä, palkitsevaa ja merkityksellistä. Positiivisena asiana keskusteluun nousivat myös hyvä esimies, työkaverien tuki ja mukavat asiakkaat. Palautteen saaminen koettiin positiiviseksi asiaksi. Osallistujat olivat ylpeitä työstään ja työnantajastaan!

Esimiehet: osallistakaa ja kohdatkaa puhtausalan työntekijöitä, ottakaa mukaan laatukierrokselle ja asiakkaita tapaamaan, antakaa heille mahdollisuus vaikuttaa. Työntekijä on oman vastuualueensa paras asiantuntija, kehitysehdotusten havainnoija – ja tiimisi kilpailuvaltti!

Kirjoittaja on ISS Palveluiden koulutuspäällikkö, joka vastaa muun muassa työntekijöiden oppisopimuskoulutuksesta ISS Palveluissa.

P.s. Tunnetko sinä työn imua? Työterveyslaitos on laatinut testin, jolla asiaa voi tunnustella – kokeile!

Takaisin ISSn tiedotteisiin ja artikkeleihin