Elämässä sattuu ja tapahtuu. Joskus niinkin harmillisesti, että tapaturma vie lääkärin vastaanotolle. Sairastuminen ei kuitenkaan aina estä kokonaan tekemästä työtä. Silloin tärkeintä on miettiä, miten työntekijän kuntoutumista ja työkykyä voidaan tukea parhaiten. Tilapäisistä työjärjestelyistä hyötyvät sekä yksilö että yhteiskunta.

Tilapäiset työjärjestelyt, kuten mukautettu työ, osa-aikatyö ja tilapäiset muutokset työnkuvassa, ovat osa yritysten kuntouttavien toimenpiteiden valikoimaa. Mehiläisen ISS:n työterveyden vastuulääkäri Jarkko Mäkelä ja LähiTapiolan kuntoutusasiantuntija Essi Manner toteavat, että oikea-aikainen töihin paluu tilapäisten työjärjestelyjen turvin nopeuttaa kuntoutumista. ISS:llä tilapäiset työjärjestelyt ovat olleet aktiivisesti käytössä vuodesta 2018 asti.

– On tutkittu, että oikea-aikainen töihin paluu parantaa kuntoutumista. Tilapäisillä työjärjestelyillä voidaan tukea töihin paluuta ja tehdä se kestävästi. Esimerkiksi asteittainen paluu töihin voi olla kestävämpi ratkaisu, kuin suora paluu pitkältä sairaslomalta, Manner kertoo.

Vaikka työnantajat hyödyntävät tilapäisiä työjärjestelyjä aktiivisesti, ammentamatonta potentiaalia on yhä paljon. Hyödyntämistä hidastavat osalla aloista kankeat työsopimukset ja toisaalta lääkärinlausunnot, jotka korostavat jäljellä olevan toimintakyvyn sijaan työkykyrajoitteita.

– On vanhanaikaista olla kokonaan pois töistä, pitkällä sairauslomalla. On sekä yksilön että yhteisön etu, että työntekijä palaa töihin tilapäisten työjärjestelyjen kautta nopeasti, Manner toteaa.

– Usein tilapäisistä työjärjestelyistä ja mukautetusta työstä keskustellaan eri tahoilla työpaikoilla ja työterveyshuollossa, mutta yhteiset toimintatavat puuttuvat ja asia koetaan hankalaksi. Meillä on pitkään ollut sellainen yleinen käsitys yhteiskunnassa, että henkilö on 100 % työkykyinen tai sitten hän on työkyvytön. Jos asiaa tarkastellaan ihan yleisellä tasolla, harva meistä työssä käyvistä ihmisistä on koskaan 100 %:sti työkykyinen, ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala pohtii.

Matala kynnys palata töihin on tärkeää

Tilapäisiin työjärjestelyihin lukeutuvat esimerkiksi muokattu työ sekä osa-aikainen työ. Muokattu työ voi sisältää oman työnkuvan tehtäviä ja sellaisia tehtäviä toisista työnkuvista, joihin työntekijällä riittää osaamista.

– Tilapäiset työjärjestelyt ovat matalan kynnyksen ratkaisu työssä jatkamiseen. Usein työntekijän ei tarvitse hakea erilaisia tukia, tauko työstä on lyhyt ja kuntoutuminen alkaa heti. Joskus voi tulla kyseeseen olla hetki sairauslomalla ja palata töihin tilapäisten työjärjestelyjen kautta, Mäkelä muotoilee.

Mantereen mukaan pitkälle sairauslomalle jääminen ei ole kenenkään etu, sillä pitkän poissaolon takia työkyky voi heiketä ja kynnys töihin palaamiseen kasvaa.

– Mitä pidempi poissaolo on, sitä enemmän riskit, kuten syrjäytymisen riski, kasvavat. Terveyttä ei kuitenkaan koskaan saa vaarantaa, Manner linjaa.

LähiTapiolan lääketieteellinen johtaja Ari Kaukiainen korostaa, että työkyvyn ylläpitäminen on tilapäisten työjärjestelyjen ytimessä.

–  Työkykyriskien varhaisen tunnistamisen avulla voimme estää riskien pitkittymistä ja sairauslomia. Tapaamme ISS:n kanssa säännöllisesti ja mietimme, millaisten tukitoimien kautta voimme tukea työntekijöitä ja heidän työkykyään, Kaukiainen toteaa.

– Tilapäisten työjärjestelyjen onnistumisen edellytys on toimiva yhteistyö, tahtotila ja aito halu tarkastella jäljellä olevaa työkykyä pelkän sairauspoissaolon sijaan. On tärkeää, että työyhteisön kaikki jäsenet tietävät tilapäisistä työjärjestelyistä, ja että työterveyshuolto on mukana keskusteluissa henkilöstön edustajien ja esimiesten lisäksi, Vainikkala sanoo.

Toimintakyvyn arvio ohjaa tilapäisiä työjärjestelyjä

– Lääkäri tekee vastaanotolla arvion työkykyrajoitteesta. Fyysisten vaivojen kohdalla työkykyrajoitteen ja jäljellä olevan työkyvyn arviointi on toisinaan melko suoraviivaista, psyykkisten oireiden kohdalla se on haastavampaa mutta mahdollista, Mäkelä avaa prosessia.

Työkykyrajoite määrittää, mitä työntekijä ei voi töissä tehdä. Rajoite ei kuitenkaan suoraan sanele, ovatko tilapäiset työjärjestelyt hänen tilanteessaan mahdollisia. Se jää työntekijän ja esimiehen välisen keskustelun varaan. Jos esimies löytää työkykyrajoitteen puitteissa muita tehtäviä työntekijälle, voidaan sopia tilapäisestä työjärjestelystä.

– Mielestäni on äärettömän tärkeää puhua jäljellä olevasta työkyvystä ja tavasta etsiä tuottavaa työtä jäljellä olevalle työkyvylle. Se on kustannustehokasta yrityksen ja yhteiskunnan kannalta, mutta se on myös monessa mielessä kuntouttavaa sekä mielekästä sairastuneen kannalta, Vainikkala toteaa.

Kaukiainen kiittelee Kelan uudistettua sähköistä lääkärin B-lausuntoa, joka tuli käyttöön alkuvuodesta 2018. Se voi parhaimmillaan helpottaa tilapäisten työjärjestelyjen mahdollisuuden arviointia.

– Uudistettu sähköinen B-lausunto kuvaa paremmin ihmisen toimintakykyä, ja sitä voidaan hyödyntää nyt myös työtapaturmien yhteydessä. Toivottavasti lausunnon käyttö yleistyy nopeasti.

Suppeampi lääkärin A-lausunto odottaa vielä uudistamista. Kaukiainen toivoo, että Suomessa seurattaisiin joidenkin muiden maiden mallia ja uudistettaisiin A-lausunto niin, että se kuvaisi ensisijaisesti ihmisen jäljellä olevaa työkykyä ja sitten vasta työkykyrajoitetta, eikä toisin päin.

– Muutos auttaisi ajattelemaan vaihtoehtoja, joita olemassa oleva työkyky mahdollistaa, Kaukiainen pohtii.

 

Tutustu ISS:n yrityskulttuuriin >>